| Nimi: Jenni |
Silmäleikkaus: Laservisioon/Tallinna, Helsinki |
Arvosana: 10 |
Pvm: 17.02.2012 |
| Kommentit kokemuksesta: |
|
| |
Kotiuduin juuri hetki sitten Tallinnasta, jossa eilen leikattiin molemmat silmäni FemtoLasik-menetelmällä. Näköni oli ennen leikkausta oikeassa silmässä -4 ja vasemmassa -6. Esitarkastuksessa olin käynyt jo kuukausi sitten Ksa-silmäkeskuksessa, jossa minulle ohuen sarveiskalvon vuoksi suositeltiin PRK-menetelmää. Olin kuitenkin lukenut läksyni hyvin, joten halusin vielä käydä toisessa paikassa testaamassa, kävisikö minulle uudempi, miellyttävämpi ja nopeammin parantuva FemtoLasik-menetelmä, jota Ksa:lla ei valitettavasti ollut käytössä. Kävin testeissä Laservisioonissa, ja siellä todettiin FemtoLasikin soveltuvan minulle. Koin myös Laservisioonin palvelun Ksa:ta paremmaksi, sillä käydessäni Ksa:n esitutkimuksessa silmäni tutki henkilö, joka ei esitellyt itseään, enkä loppujen lopuksi edes tiennyt, oliko hän mahdollisesti, optometristi, silmälääkäri vai joku muu, ja koko esitutkimus kesti vaivaiset 20 minuuttia vaikka minun ole pyydetty varaamaan aikaa 1,5 tuntia. Pisteet kuitenkin Ksa:n henkilölle rehellisyydestä, sillä hän kertoi avoimesti PRK-menetelmän parantumisvaiheen olevan aika kamala ja varsinkin kolmannen päivän olevan helvetillinen ja lohdutti minua sillä, että saisin kotiin mukaan rauhottavia lääkkeitä jotta voisin nukkua pahimman vaiheen ohi! :D
Voitte siis uskoa, että olin ikionnellinen, kun kuulin FemtoLasikin olevan sopiva minulle!
Laservisioonissa silmäni tutki ensin optometristi, sitten silmälääkäri ja lopuksi vielä itse kirurgi. Jäi todella luottavainen olo, että silmäni oli tutkittu hyvin, ja vaikka asiakkaita käsiteltiin lähes liukuhihnalta, niin koko henkilökunnalla tuntui silti olevan aikaa käydä kunnolla läpi tutkimustuloksia kanssani ja vastata kysymyksiin, ja kaikesta välittyi sellainen mielikuva, että he todella halusivat auttaa minua saamaan parhaan mahdollisen näön parhaalla mahdollisella tavalla!
Itse toimenpidepäivänä jännitti hieman, mutta ei sen kummemmin, siitä huolimatta lääkäri halusi antaa minulle rauhoittavan, jolla en kyllä huomannut olevan minkäänlaista vaikutusta. Silmäni tarkistettiin vielä pikaisesti, ja kun sekä lääkäri että kirurgi vakuuttivat silmien olevan hyvässä kunnossa ja valmiina leikkaukseen, minut lähetettiin yläkertaan leikkaussaliin, jossa hoitaja puhdisti silmäni, laittoi puuduttavia silmätippoja ja ohjasti minut laserointipöydälle. Itse operaatio oli suunnilleen sellainen kuin kuvitteinkin, kannattaa ehdottomasti katsoa ennakolta leikkauksesta kertovia videoita, jotta sitten leikkauksen aikana tietää, missä vaiheessa ollaan menossa! Luomenlevittimien laittaminen ei tuntunut miltään, vaikka olin ennakolta epäillyt sen olevan epämiellyttävää. Ensimmäinen osa laserointia tuntui hieman ikävältä, sillä siinä läpän tekevä laite joudutaan painamaan ihan silmään kiinni, ja vaikka itse silmään koskeva osa ei tunnu kuin hieman eikä sekään lainkaan epämiellyttävältä, niin itse laite ainakin minulla painoi ikävästä silmäkuoppaa ympäröivää luuta vasten, ja siinä kohtaa joutui hieman puremaan hammasta. Onneksi kuitenkin koneenkäyttäjä laski tässä vaiheessa jäljelläolevia sekunteja ääneen, ja koko vaihe kesti vain 20 sekuntia. Sen jälkeen kirurgi avasi läpän ja silmää huuhdeltiin vesisuihkulta, joka tuntui ja näytti lähinnä hassulta. Kirurgi muistutti koko ajan seuraamaan katsella suoraan edessä näkyvää vihreää pistettä, joka oli välillä vaikeaa kun piste katosi näkyvistä, mutta kun vain keskittyi katsomaan suoraan eteenpäin siitä huolimatta niin kyllä se sieltä jostain ennenpitkää aina ilmestyi näkyviin. Laser on jokatapauksessa ohjelmoitu pysähtymään, jos katse harhailee, joten siitä ei tarvitse stressata :) Itse sarveiskalvon laserointi oli hassu kokemus, näin liikkuvia punaisia valoja ja tiesin, että siinä ne raksuttavat sarveiskalvoani uuteen muotoon, mutta en kuitenkaan tuntenut mitään, ainoastaan raikkaan otsonin tuoksun (tässä vaiheessa ei todellakaan tuntunut palaneen lihan hajua, niinkuin joskus ennenvanhaan silmälaseroinnissa kuulemma tuntui). Koneenkäyttäjä laski taas sekunteja, joita kului tähänkin osioon parisenkymmentä. Laseroinnin jälkeen kirurgi sulki läpän ja tasoitteli ilmakuplat pois läpän alta, sitten taas huuhdeltiin silmää, otettiin levittimet pois ja alettiin valmistella toista silmää. Olin yllättynyt, miten nopeasti ensimmäinen silmä oli valmis, koko operaatioon tuntui menneen vain pari minuuttia!
Ennen vasemman silmän aloittamista kirurgi varoitti minua, että vasen silmäni oli syvemmällä silmäkuopassa, joten läpäntekovaiheessa konetta jouduttaisiin painamaan kovemmin, jotta se saataisiin tarpeeksi lähelle silmääni. Ja tosiaan, ensimmäisellä yrityksellä kone ei saanut riittävän hyvää "otetta" silmästäni (sen tiesi siitä, että näkö ei siinä vaiheessa pimentynyt, kuten sen kuuluisi), joten läppää ei voitu leikata, vaan piti yrittää uudestaan ja painaa vielä kovemmin. Sillä kertaa jouduin tosiaan puremaan huulta, mutta kone sai silmäni "imuun", näkökenttä pimeni ja läppä saatiin leikattua. Hieman sattui kun konetta painettiin silmäkuoppaa reunustavaa luuta vasten, mutta ei pahasti ja se oli helppo kestää kun tiesi, että se kestää vain joitakin sekunteja. Kokonaisuutena leikkaus oli ihan ok, paljon miellyttävämpää kuin hammaslääkärissä käynti! En nyt ihan joka viikko haluaisi tuollaiseen operaatioon joutua, mutta en myöskään epäröisi mennä uudestaan, jos tarve vaatisi!
Toimenpiteen jälkeen minut ohjattiin lepohuoneeseen, jossa sain käärityä vilttiin mukavaan nojatuoliin, sain juoda teetä ja minua pyydettiin pitämään silmiä kiinni. Tämä ei ollut vaikeaa, sillä tässä vaiheessa tunsin vihdoinkin rauhoittavan alkavan vaikuttaa, ja nukahtelin vähän väliä! Tämä olikin koko leikkauksen ikävin vaihe, sillä en osaa nukkua istualtani, ja koko kaksituntisen toivoin pääseväni pian pois jotta pääsisin hotelliin nukkumaan! Parin tunnin päästä minut tultiin hakemaan, silmäni olivat tässä vaiheessa todella valonarat ja minun oli vaikea tämän vuoksi pitää silmiäni auki. Kirurgi katsoi vielä silmiäni, valitin niiden tuntuvan kuivilta ja aroilta joilloi hän laittoi minulle vielä puuduttavia ja kosteuttavia silmätippoja, jotka helpottivat huomattavasti oloani. Kannattaakin pyytää hoitajaa laittamaan silmätippoja silmiisi jo lepovaiheen aikana, itse en ujouttani uskaltanut vaikka ne olisivat varmasti helpottaneet oloani!
Olin unohtanut aurinkolasini hotellille, joten matka hotellille oli ikävä koska aurinko paistoi ja lumi häikäisi, onneksi matkaa oli vain 1,5 korttelia ja hotellille päästyäni nukuin sikeästi monta tuntia! Herätessäni silmissä oli hieman roskantunnetta ja ne olivat hyvin valonarat, olinkin varmaan huvittava näky istuessani hotellin ravintolassa illallisella hämärimmässä nurkassa aurinkolasit päässäni! Yön nukuin hyvin, seuraavana aamuna silmiä ei aristanut enää yhtään eivätkä ne olleet ollenkaan valonarat, vaan tuntuivat lähes normaaleilta!
Jälkitarkastuksessa silmien voimakkuudeksi mitattiin +0,25 ja leikkauksen todettiin onnistuneen täydellisesti, ja samaa mieltä itsekin olen! Näen nyt paremmin kuin piilareilla ikinä, halo-ilmiö pimeällä on lievä ja varmasti vähenee vielä. En ole pystynyt katselemaan teeveetä ilman laseja 12 ikävuoden jälkeen tai ylipäätään tekemään juuri mitään muutakaan, kun en ole nähnyt selvästi kuin vain parinkymmenen senttimetrin päähän. Eniten pelkäsin leikkauksen kuivattavan entisestään jo valmiiksi kuivia silmiäni, mutta niin ei onneksi tunnu käyneen, tosin vaikea sanoa vielä varmasti, kun nyt joutuu joka tapauksessa laittamaan silmätippoja tunnin välein. Suosittelen endottomasti laserleikkausta kaikille, jotka kokevat lasien ja piilareiden haittaavan elämäänsä, ja jos Suomen hinnat tuntuvat suolaisilta niin ehdottomasti suosittelen harkitsemaan leikkausta Tallinnassa! Koin saavani loistavaa palvelua, tilat, laitteet ja henkilökunta olivat ensiluokkaisia ja koko kokemus erittäin miellyttävä! Kiitos Laservisioonille loistavasta palvelusta, annan arvosanaksi 10+ |
|
